Pihtiputaan Shell

Matkalla kotikonnuilleni toiseksi taukopaikaksi tällä kertaa valittiin Pihtiputaan Shell-huoltoasema. Vessaan piti päästä ja kahvihammastakin kolotti sekä aikaisesta herätyksestä johtuen molempia väsytti. Kahvien voimalla jaksettaisiin vielä pari tuntia ajella.

Se on kyllä kumma tuolla matkalla kotikotiin, että sitä pinnistelee jaksamisen kanssa oli sitten varhainen tai myöhäinen matka, mutta se uupumus iskee sitten perillä välittömästi. Varmaankin johtuu suorituksen jälkeisestä rentoutumisesta? :) Meidän osalta ajosuoritusta voisikin käyttää määritteenä, sillä emme paljon maisemia matkalla Pohjois-Pohjanmaalle ihaile. Olen tosiaan ikäni Helsingin ja kotipaikkakuntani väliä suhannut ja mieskin on ollut mukana kohta 13 vuotta. Välillä tutut ihmettelevätkin, miten niin nopeasti ajatte matkan, mutta meillä tämä siirtymä on useimmiten vain se mahdollisimman nopeasti suoritettava pakollinen siirtyminen. Toki joskus poikkeuksiakin on ja marjaillaan matkalla muutama tunti enemmän. Yötä ei sentään välillä olla missään, ainakaan tähän mennessä.

Heitin miehen huoltamon eteen ja sen jälkeen parkkeerasin auton varjoisaan paikkaan, koska nyt aurinkokin näyttäytyi eikä lemmikkejä niinkuin ei ihmisiäkään saa jättää kuumaan autoon auringonpaisteeseen! Yllätyin tai suorastaan jopa säikähdin, kun kulman takaa tuli vanhempi mieshenkilö, joka kertoi autonsa hajonneen ja pyysi kuutta euroa, jotta pääsisi linja-autolla Haapajärvelle. En kanna käteistä useinkaan kukkarossa, joten minulta sai vain reilun euron hiluja. Toivottavasti sai rahat kasaan ja perille.

Minäkin kävin ensin tutustumassa huoltamon vessaosastoon, jota ei mielestäni ole uudistettu siitä, kun olen siellä aina välillä käynyt. Olisi kyllä jo hieman uudistuksen tarpeessa. Sitten mentiin kahville ja otin kahvin kanssa kermasarven, jota on kermamunkin tapaan tehnyt huoltamovierailuilla mieleni. Nyt tuli tilaisuus.

Siinä sitten kahviteltiin ja toisen hämmästyksen sai aikaan pyöräilevä turisti, joka kävi kiskomassa talon seinästä kiven palan! Matkamuisto sekin ilmeisesti. En myöhemmin saanut selvää, puhuiko hän kaverilleen saksaa vai hollantia. Tai sitten tosi epäselvästi suomea :) Kermasarvi ei ollut erityisen hyvä.

Lähtiessä bongasimme alekorin, jossa oli mahtavan hienot aurinkolasit. Niissä ei tosin ollut aletarraa ja samanlaisia kärpäslaseja oli uusien lasien telineessä, joten ne oli mitä ilmeisimmin sinne kokeilun jälkeen heitetty. Niin hienot mielestäni kuitenkin olivat, että ne sitten ostettiin :)

Tämä Shell kuuluu St1-ketjuun.

Shell Pihtipudas 18.6.2012

Sijanti: Huoltoasema sijaitsee aivan nelostien (VT4/E75) varrella ja asema näkyy tielle. Helppo poiketa.

Tuotevalikoima: Autotarvikkeita huoltamon puolella ja noutopöytä sekä annoksia leivonnaisten ja pikkusuolaisten ohella kahvilan puolella.

Hinta: Automaatikahvi niinkuin useimmissa paikoissa ja hinta 1,90€. Pulla oli mielestäni hieman hintava.

Ympäristö: Kahvilan puoli on ainakin osaksi valoisa isojen ikkunoiden vuoksi. Tavanomainen sisustus, ei mitään erikoisuuksia.

Palvelu: Asiallinen palvelu, kysyttiin ykkösbonus-korttia. Kassalla oli kahvia ostettaessa Hanna. Miinuksena kassojen toimivuus tai toimimattomuus. Huoltamon puolella shell card ei toiminut, mutta kahvilan puolella kylläkin?!

Yleisarviointi: Ihan hyvä taukopaikka ja sopivasti matkan sekä tien varrella. Nyt ei ostettu kesämusaa, vaan kesälasit.